New Philosophical Perspectives on Scientific Progress
Tieteenhistoria ja sen filosofia
Ajankohta: 14.3.-25.4.
Tiistaisin ja torstaisin 10.15-11.45
Paikka: Vaihtelee. Ks. luento-ohjelma.
Etäopiskelu: Ei mahdollisuutta. Luennot vaativat läsnäoloa.
Luennoitsija: Jouni-Matti Kuukkanen (jouni-matti.kuukkanen@oulu.fi)
Sisällön kuvaus
Onko tieteenhistoria vain eräs historiankirjoittamisen alalaji siinä missä poliittinen historia, taloushistoria ja
niin edelleen ovat? Vai onko se jollain tavalla erityinen tutkimuskohteensa johdosta? Usein oletetaan, että
tieteen tutkimuskohde on neutraali ja muuttumaton todellisuus. Pitäisikö siten tieteenhistorian ensisijaisesti pyrkiä selvittämään, kuinka tiede on edistynyt historian saatossa? Pitäisikö olettaa, että tiede löytää lopulta totuuden muuttumattomasta todellisuudesta? Toisaalta kulttuuriset tekijät ja inhimilliset tavoitteet osaltaan muokkaavat, millaiseksi tiede on muotoutunut? Eikö tiedekin ole ihmisten tekoa? Entä miten tieteelliset vallankumoukset tulisi selittää, kun vanhat tieteen käsitykset ja kuvat kumoutuvat ja uudet astuvat tilalle? Voitaisiinko tieteen kehitys selittääkin sosiologisesti? Kurssilla pohditaan näitä filosofisia ja monia muita kysymyksiä tieteentutkimuksessa käydyn keskustelun valossa. Kurssista hyötyvät muun muassa filosofiasta, tieteenhistoriasta ja sen kirjoittamisesta tai tieteestä ylipäätään kiinnostuneet. Se antaa työkaluja tieteen, historian ja filosofian opiskeluun ja tutkimiseen.
Kurssilla paneudutaan tähän tematiikkaan useiden käsitteellisten vastinparien kautta:
· universalismi vs historismi
· internalismi vs eksternalismi
· rationalismi vs irrationalismi
· jatkuvuus vs epäjatkuvuus
· whiggismi vs kontekstualismi
· anakronismi vs kontektualismi
· tiede ajatteluna vs tiede käytäntönä
· naturalismi vs supernaturalismi
· arvostelmien esittäminen vs kontekstualisointi
· lokalismi vs universalismi
· edistys kulkuna totuuteen vs edistys jonain muuna/ei edistystä
· inevitabilismi vs kontingentismi
Luennoilla tutustumme erilaisiin tieteenhistoriankirjoituksen haasteita käsitelleisiin traditioihin. Opiskelijat pitävät myös lyhyen esitelmän sovituista aiheista yksin tai parin kanssa. Valitkaa yllä olevasta listasta käsitepari, jonka haluatte esitellä.
Jokaiselle tapaamiskerralle on tarkoin valittu luennon teemaa käsittelevä artikkeli. *Välttämätön luettava* on välttämättä luettava. Tekstiä kannattaa lukea siihen liittyvän kysymyksen tai kysymysten valossa. Välttämättömän luettavan ohella jokaiselle kerralle on teemaa taustoittava edotuksia lisäluettavaksi.
Arvostelu
Kurssin arvostelu koostuu seuraavista osatekijöistä:
- 10% tuntiaktiivisuus
- 10% esitelmä
- 20% esitelmän pohjalta tehty työ
- 60% loppuessee
Pituudet
Esitelmä: kestolla ei selvää määrettä. 10-15 voisi olla hyvä mitta.
Esitelmän työ: 3-5 sivua (riviväli 1,5; fontti 12)
Loppuessee: 10-12 sivua ilman kansilehtiä ja sisällysluetteloa (riviväli 1,5; fontti 12)
Luentorunko
(suluissa tärkein kirjoittaja teema kannalta. Kirjallisuus alla)
|
14.03.2023 10.15 - 12.00L7 |
Johdattelua: Tiede historiallisena tutkimuskohteena. Ylevä tiede. |
|
16.03.2023 10.15 - 12.00L7 |
Historiallinen käänne (Kuhn) |
|
21.03.2023 10.15 - 12.00IT112: |
Rationaalisuus ja irrationaalisuus; internalismi ja eksternalismi (Lakatos) |
|
23.03.2023 10.15 - 12.00Lo124 |
Jatkuvuus ja epäjatkuvuus; tieteen vallankumoukset (Kuhn) |
|
28.03.2023 10.15 - 12.00IT113 |
Presentismi, whiggismi ja kontekstualismi (Jardine). (Vieraileva luennoitsija: Georg Gangl) |
|
30.03.2023 10.15 - 12.00Lo124 |
Vahva kontekstualismi/marksilainen tieteen historiografia (Hessen) |
|
04.04.2023 10.15 - 12.00L7 |
Lokalismi ja globalismi (Cunningham and Williams) (Vieraileva luennoitsija Johanna Sitomaniemi-San) |
|
06.04.2023 10.15 - 12.00Lo124 |
Inevitabilismi ja kontingentismi (Hacking) |
|
11.04.2023 10.15 - 12.00FY1036 |
Ethnohistory (Dima) |
|
13.04.2023 10.15 - 12.00Lo124 |
Tieteellinen edistys (Laudan) |
|
18.04.2023 10.15 - 12.00L7 |
Deep time (Vieraileva luennoitsija: Dmitry Arzyutov) |
|
|
|
|
25.4.2023 10.15-12.00, ???? |
Realismi ja konstruktivismi tieteen historiassa (Kuukkanen) |
Luentokohtainen kirjallisuus
Viikko 1
Ti 14.3. JOHDATTELUA: TIEDE HISTORIALLISENA TUTKIMUSKOHTEENA
Kysymys: pohdittavaksi: Miksi tiede olisi erityinen?
To 16.3. HISTORIALLINEN KÄÄNNE
*Välttämätön luettava*:Ensimmäinen lukua Kuhnin kirjasta The Structure of Scientific Revolutions/Tieteellisten vallankumousten rakenne
Kysymys pohdittavaksi: Miten ja miksi näkemyksemme tieteestä tulisi muuttua Kuhnin mukaan?
Viikko 2
Ti 21.3. RATIONAALISUUS JA IRRATIONAALISUUS; INTERNALISMI JA EKSTERNALISMI
*Välttämätön luettava*: Lakatos, Imre. 1971, “History of Science and Its Rational Reconstructions”, in R. Buck & R.S. Cohen (eds.), PSA: Proceedings of the Biennial Meeting of the Philosophy of Science Association 1970, Dordrecht: Reidl. Reprinted in Lakatos 1978: 102–138.
Kysymyksiä pohdittavaksi: Miksi rationaalisuus on tärkeää Lakatosin mukaan?
Mitä internalismin ja eksternalismin erotuksella tarkoitetaan?
Lisälukemisto: Nickles, Thomas, "Historicist Theories of Scientific Rationality", The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Summer 2017 Edition), Edward N. Zalta (ed.), URL = <https://plato.stanford.edu/archives/sum2017/entries/rationality-historicist/>.
Shapin, Steven. 1992. “Discipline and bounding: the history and sociology of science as seen through the externalism-internalism debate,” History of Science, 30 (1992), 334-369.
Galison, Peter. 1994. “Context and constraints.” In J. Buchwald, ed. Scientific Practice: Theories and Stories of Physics. Chicago: Chicago UP. 13-41.
Pickering, Andrew. 1995. Chapter “Through the Mangle.” In A. Pickering, The Mangle of Practice. Time, Agency and Science. 213-253.
To 23.3. JATKUVUUS JA EPÄJATKUVUUS; TIETEELLISET VALLANKUMOUKSET
*Välttämätön luettava*: Kuhn, Thomas. 1971. Chapter x “Revolutions as Changes to World View”. In T. Kuhn, The Structure of Scientific Revolutions. 111-135.
Kysymys pohdittavaksi: Miksi tieteessä tapahtuu vallankumouksia tai muita katkoksia kehityksessä?
Lisälukemisto:
Cohen, Floris. 1994. The Scientific Revolution. A Historiographical Inquiry. Chicago: Chicago University Press.
Cohen, Bernard. 1987. Revolution in Science. Harvard: Belknap Press.
Nickles,
Thomas, "Scientific Revolutions", The Stanford Encyclopedia of
Philosophy (Winter 2017 Edition), Edward N. Zalta (ed.),
URL =
<https://plato.stanford.edu/archives/win2017/entries/scientific-revolutions/>.
Marcum, James. 2015. Thomas Kuhn's Revolutions: A Historical and an
Evolutionary Philosophy of Science?
London: Bloomsbury.
Viikko 3
Ti 28.3. WHIGGISMI, PRESENTISMI JA KONTEKSTUALISMI
Vieraileva luennoitsija: Georg Gangl
*Välttämätön luettava*:
Loison, Laurent. 2016. Forms of presentism in the history of science. Rethinking the project of historical epistemology. Studies in History and Philosophy of Science Part A 60:29-37
Kysymys pohdittavaksi: Onko perusteltua olla koskaan presentistinen ja/tai anakronistinen?
Lisäkukemista:
Jardine, Nicholas. 2000. “Uses and Abuses of Anachronism in the History of Sciences.” History of Science 38, 252-270.
Jardin, Nicholas. 2003. “Whigs and Stories. Herbert Butterfield and the Historiography of Science.” History of Science 41, 125-140.
Butterfield, Herbert. 1931. The Whig Interpretation of History. London: Bell.
Oreskes, Naomi (2013). Why I Am a Presentist. Science in Context 26 (4):595-609.
Skinner, Quentin. 1969. “Meaning and Understanding in the History of Ideas.” History and Theory 8, 3-53.
Tosh, Nick (2003). ”Anachronism and retrospective explanation: In defence of a present-centred history of science”. Studies in History and Philosophy of Science 34A. 647–659.
Ti 30.3. VAHVA KONTEKSTUALISMI/MARKSILAINEN TIETEENHISTORIA
*Välttämätön luettava*: Hessen, Boris. 1931. ”Social and Economic roots of Newton’s Principia ,” in N. J. Bukharin et al., Science at the cross roads (reprinted 1971, London: Frank Cass).
Kysymys pohdittavaksi: Millaisilla selityksillä marksilainen tieteensosiologia selittää tieteen teoriat?
Lisäluettavaa:
Shapin, Steven. 1988. “Understanding the Merton Thesis.” Isis 79, 594-605.
Forman, Paul. 1971. "Weimar culture, causality, and quantum theory: adaptation by German physicists and mathematicians to a hostile environment," Historical Studies in the Physical Sciences 3, 1-115.
Viikko 4
To 4.4. LOKALISMI JA GLOBALISMI
Vieraileva luennoitsija: Johanna Sitomanniemi-San
*Välttämätön lukeminen*:
Cunningham, A. and Williams, P. 1993. “De-centring the ‘big picture’: The origins of modern science and the modern origins.” British Journal for the History of Science, 26, 407–432.
Kysymys pohdittavaksi: Miksi tiede ei olisikaan universaalia?
Lisälukemisto
Kuukkanen,
Jouni-Matti. 2011. ”I am Knowledge. Get me out Here! On Localism and the Universality of
Science.” Studies in History and Philosophy of Science 42, 590-601.
Livingstone, D. 2003. Putting science in its place: Geographies of science. Chicago:
Chicago University Press.
Roberts, L. 2009. “Situating science in
global history: Local exchanges and networks of circulation.” Itinerario, 33, 9–31 [special issue of
Science and global history, 1750–1850: Local encounters and global
circulation].
To 6.4. INEVITABILISMI JA KONTINGENTISMI
*Välttämätön lukeminen*: Hacking, Ian. 2000. “How Inevitable Are the Results of Successful Science?” Philosophy of Science, 67, 58–71. http://www.jstor.org/stable/188658
Kysymys pohdittavaksi:
Mitä tarkoittaa, että tiede on tiede tai tieteenhistoria on kontingenttia?
Lisälukeminen:
Hacking, Ian. 2001. “Why Ask What.” In Hacking, Ian. The Social Construction of What. Harvard University Press. 1-36.
Kinzel, Katherina. 2015. State of the field: Are the results of science contingent or inevitable? Studies in History and Philosophy of Science Part A 52:55-66.
Soler, Léna (2008). Revealing the analytical structure and some intrinsic major difficulties of the contingentist/inevitabilist issue. Studies in History and Philosophy of Science Part A 39 (2):230-241.
Soler, L., Trizio, E, and Pickering A. 2015. Science as it Could have Been. Discussing the Contingency/Inevitability Problem. Pittsburgh: University of Pittsburgh Press.
Special Issues
Studies in the History and Philosophy of Science. 2008. Vol 39, No 2. The contingentism versus inevitabilism issue.
Isis. 2008. Vol 99, No 3. Focus: Counterfactuals and the Historian of Science.
Viikko 5
Ti 11.04. ETHNOHISTORY
Vieraileva luennoitsija: Dmitry Arzyutov
*Välttämätön lukeminen*
Lisälukeminen:
Kysymys pohdittavaksi:
To 13.4. TIETEELLINEN EDISTYS
*Välttämätön lukeminen*: Bird, A. 2007. What is scientifc progress? Noûs 41: 64–89.
Kysymys pohdittavaksi: Mitä tarkoittaisi historiallisesti, että tiede on kulkenut kohti totuutta?
Lisälukeminen
Essential reading: Laudan, L. 1981. “A confutation of convergent realism.” Philosophy of Science 48 (1):19-49.
Kuhn, Thomas. 1971. “Postscript. In The Structure of Scientific Revolutions.
Niiniluoto,
Ilkka. 1997. “Reference Invariance and Truth-likeness.” Philosophy of Science 64, 546-554.
Psillos, Stathis. 1999. Part IV
“Refilling the Realist Toolbox.” Scientific
Realism. How Science Tracks the Truth.” London: Routledge. 251-290.
Shan, Yafeng (ed.) (2022). New Philosophical Perspectives on Scientific Progress. New York:
Routledge.
Viikko 6
Ti 18.04. DEEP TIME
Vieraileva luennoitsija: Dmitry Arzyutov.
*Välttämätön lukeminen*
Lisälukeminen:
Kysymys pohdittavaksi:
Viikko 7
Ti 25.4. REALISMI JA KONSTRUKTIVISMI TIETEEN HISTORIOGRAFIASSA
*Välttämätön lukeminen*: Kuukkanen, J-M. ”The Missing Narrativist Turn in Historiography of Science.” History and Theory 51, 340-363.
Kysymys pohdittavaksi: Voiko tieteenhistorioitsija selvittää selvittää totuuden tieteen historiasta?
Lisälukeminen:
Collins, H.M. and Yearley, Steven. 1992. “Epistemological Chicken.” In Science as Practice and Culture, edited by A. Pickering. 301-327.
Callon, Michael and Latour, Bruno. 1992. “Don’t Throw the Baby out with the Bath School. A Reply to Collins and Yearley.” In Science as Practice and Culture, edited by A. Pickering. 343-369.
Collins, H.M. and Yearley, Steven. 1992. “Journey into Space.” In Science as Practice and Culture, edited by A. Pickering. 369-390.
Yleistä hyödyllistä kirjallisuutta:
Biagioli, Mario (ed.). 1999. The Science Studies Reader. New York: Routledge.
Golinski, Jan. 2005. Making Natural Knowledge. Chicago: Chicago University Press.
Kragh, Helge. 1987. An Introduction to the Historiography of Science. Cambridge: Cambridge University Press.
Kukla, André. 2000. Social Constructivism and the Philosophy of Science. London: Routledge.
Iliffe, Rob. “History of Science.” Online publication only.
Zammito, John. 2004. A Nice Derangement of Epistemes. Post-positivism in the Study of Science from Quine and Latour. Chicago: Chicago University Press.
- Opettaja: Jouni-Matti Kuukkanen